Ulkomaiset pitkittäis- ja päätyseinät, joita ei ole lastattu kattoilla

Poikkisuuntaiset ulkoseinät: a) itsekantava, b) peite: 1 - itsekantava, 2 - peite.

Ulkomaiset pitkittäis- ja päätyseinät, joita ei ole lastattu kattoilla (ts.. ei siedettävä) ne voidaan tehdä itsekantavina seininä tai verhoseinäinä. Itsekantava seinä (Ilves. a) kantaa oman painonsa, jonka se välittää suoraan säätiölle. Verhoseinä (täyte) on asetettu kattoon ja siirtää oman painonsa kunkin kerroksen kattoon (Ilves. b).
Molemmissa ratkaisuissa tuulikuorma siirtyy ulkoseinistä poikittaisiin seiniin. Itsekantavat seinät (Ilves. a) .ne muodostavat rakennuksen jäykistymisen, samalla kun asettelu (Ilves. b) vaatii riittävän jäykistämisen pituussuunnassa. Jäykisteiden rooli voi olla sisäisillä pitkittäisillä seinillä ja portaikkoseinillä.
Molempien seinäpaneelien muoto ja mitat, ja katot riippuvat rakennuksen sijainnista ja tuotantomenetelmistä, kokoonpano ja kuljetus. Lattialaattojen leveys riippuu kuljetusvälineestä ja ei yleensä ole suurempi kuin 2,4 m, ja joskus 2,7 m. Suurempia paneeleita ei voida kuljettaa yleisillä teillä niiden kokonaismitan ja sovellettavien määräysten vuoksi. Levyjen pituus ei yleensä ylitä 12,0 m. Seinäpaneelit kuljetetaan pystysuunnassa. Niiden korkeus vastaa rakennuskerroksen korkeutta n. 3,0 m, ja tien syvyyden pituus (rauhaa) ok. 6,0 m.
Sisälevyjen paksuus määräytyy pääasiassa lujuuden ja akustisten olosuhteiden mukaan, ulkoseinien paksuuden valinnassa tulisi kuitenkin lisäksi ottaa huomioon lämpökertoimet. Ulkoseinät s;ja yleensä tuotettu suuremmalla paksuudella eristekerrosten vuoksi. Sisäseinälevyjen paksuus riippuu rakennuksen korkeudesta ja on 14-18 cm. Yhdessä rakennuksessa on yli tusinan tyyppisiä paneeleja, jotka eroavat toisistaan ​​kooltaan ja muodoltaan: levyt ilman asennusreikiä, reikälevyt ja reunoilla aukot.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. pakolliset kentät on merkitty *